maanantai 31. joulukuuta 2012

Tallinnan terveiset tällä kertaa kuvina ja IHANAN UPEAA UUTTAVUOTTA TEILLE JOKAISELLE! Tänä vuonna ei ajelehdita enää muiden mukana vaan tehdään itse elämästämme edes hiukkasen parempi. Se onnistuu kyllä! 

Seinämaalaus Vanhassa kaupungissa


 

 
 

 
                      AUTA MINUA!

torstai 27. joulukuuta 2012


Piiamarilla puoti suljettu 14.1 2013 saakka! 

Toivon teille kaikille ihanaa loppuvuotta ja upeaa alkavaa vuotta 2013












Meille tuli ihania vieraita Brightonista. Oli huikea tunne kun pieni poika ymmärsi että tämä on sama (ihana) Piiatäti kuin Skypessä. Poika viipotti ympäriinsä ja välillä putoili tuoleilta ja portaista, mutta ei se menoa haitannut. Teimme pahvista suuren autoradan ja söimme Dinosauruksenlihakeittoa. Ensin tarjoilin siis kanakeittoa mutta hän ei kuulemma pidä kanasta. Siksi Piiatäti muutti keiton Dinosauruspohjaiseksi....se oli sitten kuulemma hyvää :)

Yksi syy miksi rakastan joulua, on kauneus. Minähän en tästä tunnu kaunistuvan mutta Koti muuttuu kauniiksi ja ulkona olevat valot piristävät kummasti. Joulusta ehkä ei sen enempää...kuvat kertovat... 
Äidillä ja minulla on perinne ostaa jokaisesta reissusta uusi joulukoriste, tämä löytyi Tallinnasta...
 Jälkkäriähkymuffinssit.... Valmis muffinssijauhe ja kaulittu sokerimassa. Tähtimuotilla massasta koristeet ja pari syötävää helmeä päälle...Avot!

Tänä vuonna olen ollut kiireisempi kuin koskaan. Minua on varoiteltu muiden yrittäjänaisten ja ystävien sekä lääkärin taholta. Mutta pänkki mikä pänkki kun ei usko. Luulin olevani niin Super ettei minun tarvitse levätä tai pysähtyä. Elämä opettaa...tällä kertaa lähes läimäytti. Sairauteni hyppäsi kerralla pahemmaksi ja jouduin lisäämään lääkityksen ihan älyttömäksi. Muisti alkoi pätkiä tosi pahasti ja kipu tuntui yön tunteina joskus sietämättömältä. Nyt vaihtoehtoina on etenevä sairaus tai radikaalit muutokset jokapäiväisessä elämässä. Nauroimme ystävien kanssa vanhoille tempauksille ja yksi asia oli aina harvinaisen selvä. Jos joku käskee minun tehdä jotain niin teen uhallakin päinvastoin. Luulisi että uhmaikä on jo ohi mutta ei näytä olevan. Nyt minun täytyy päättää itse. Kerron muutoksista ensi kerralla...nyt pitää kiiruhtaa satamaan, Tallinna kutsuu taas kerran :) Tällä kertaa olen jakanut reissun niin että enemmän vapaata ja vähemmän työtä! Toivottavasti löydän kaikkea ihanaa! Kerron sitten.

Tänään haluan kiittää rakasta miestäni halauksista joita sain kun sattui ja rakkaita ystäviä joihin voin aina luottaa!  

perjantai 21. joulukuuta 2012

Joulu tulla jolkottaa...

Kuuntelin tänään kassajonossa ihmisten puheita (ikävää, mutta kovin tarpeellista tylsistymisen estämiseksi). Yksi selitti kuinka tärkeää on päihittää muut lahjojen määrän ja hinnan kanssa. Toinen hössötti suu vaahdossa miten pitää alkaa kuoria lanttuja ja muussata perunaa ja hyvä ettei polkea viiniäkin. Tuttavani naurahti että miksi ihmiset kasautuvat kassoihin yhteen jonoon, toisella reunalla kassoilla ei juurikaan ollut mitään jonoja... katsoin kassarivin toiseen päähän ja näinhän se olikin. Toisella reunalla kassoilla oli pitkät jonot ja toisella reunalla kassat olivat lähes tyhjiä. Eihän tuota nyt voi kuin ihmetellä :)
Onko kyseessä suurempikin asia? Voisiko joku mahdollisesti tehdä tutkimuksen myös toisessa maassa? Jos jossain on jono niin eikun jatkoksi, se on merkki ehkä siitä että kassa on auki? Kun tekee itse kaiken paremmin ja suuremmalla summalla, tarkoittaako se, että on parempi ihmisenä? Onko se niin , että kaikki tarvitsee tehdä varman päälle? Ja tärkeintä on se ettei mokaa. Jos muut ostavat tuon niin minäkin, jos muilla on tuo niin minullakin. Yksi ainoa kysymys; MIKSI? Miksi asioiden erilailla tekeminen on pelottavaa? Ostin KAIKEN valmiina. Laatikot, sörssöt ja mörssöt. En minä osaa eikä minulla ole aikaa. Miksi sitten tunsin huonoa omaatuntoa kassalla? Mietin jopa, että ajatteleeko kassaneiti ettei tuosta muijasta ole mihinkään jos kaikki pitää ostaa valmiina... Hetken pohdittuani tulin siihen tulokseen, että A) kassaneitiä tuskin kiinnostaa pätkääkään ja B) ihan sama. 
Kunnioitan jokaista, joka tekee itse, mutta kun keittiösysteemit eivät ole minun alaani niin mennään sitten valmisruuilla. Senverran tsemppaan tänä jouluna, että teen itse jälkkärimuffinssit...valmiista muffinssijauheesta :) Joulu tulla jolkottaa ihan omalla painollaan. Ihan sama stressaanko kaikesta vai en. Empä taida :)
Minua kiinnostaa lähinnä koristelu ja näprääminen...keskityn siis siihen mikä tekee minusta onnellisen. Saarioinen voi tehdä laatikot...

Tänään haluan kiittää teitä jokaista. Olen todella yllättynyt siitä, kuinka moni vaivautuu tänne kurkkimaan :) Kiitos teille ihan jokaiselle siitä ja aivan uskomattoman upeaa ja rentouttavaa joulunaikaa teille jokaiselle!

maanantai 17. joulukuuta 2012

ENKELEITÄ

Jos oikein katsoo tarkkaan, enkeleitä näkee kaikkialla. Pienet hymyilevät tytöt, vitseillesi nauravat ystävät, hymyilevä vastaantulija ja hauska setä junassa. Kaikki he ovat minun enkeleitäni. Minäkin yritän muistaa olla enkeli aina välillä. Toisten auttaminen on maailman yksinkertaisin asia. Jos minä teen hyvän teon joka ikinen päivä, sinä teet hyvän teon joka päivä ja naapurin tyyppikin tekee. Tuloksena on monta uutta iloista mieltä. 
Maailmaa ei ehkä voi pelastaa yksin, mutta ehkä voi pelastaa jonkun päivän. Tai edes jonkun hetken. Pienenä halusin olla ihan oikea enkeli jolla on valtavat siivet...tietenkin koristeltuna glitterillä ja valtavan hieno kiharapilvi päässä. Mummini työskenteli seurakuntatalolla jossa sain olla välillä mukana. Pukeuduin siellä joskus pyhäkoulun enkelitamineisiin ja viipotin pitkin käytäviä. Uskoin varmasti olevani maailman kaunein pieni enkeli. 
Haluaisin joskus sen tunteen takaisin. Kun lapset huutavat kuorossa että "TYHMÄ ÄITIIIII" ja tuntuu että on maailman huonoin ihminen joka tekee kaiken väärin. SILLOIN olisi enkelitamineet paikallaan. Ottaisin kaapista glitterisiivet, pukisin päälle ihanan enkelipuvun ja vääntäisin hiukset kiharapilveksi. Siinä olisi sitten rentoa istua nojatuolissa ja lukea villasukat jalassa jotain aivot lamauttavaa hömppäkirjaa... ehkä silloin Piia Pikkuenkeli olisi taas paikalla, niin iloisena ja onnellisen ylpeänä ihastuttavasta itsestäni... Rautalangasta ja valkoisista sukkiksista saisi hienot siivet ja jos lakanaan tekee keskelle reiän niin siinäpä se... Nääh-ehkä kietoudun nyt valkoiseen huopaan ja istun hetken kynttilänvalossa, niin kai enkelitkin tekevät :)

Tänään kiitän uusista ihanista tuttavuuksista sunnuntain markkinoilla. Tutustuin ihmiseen joka on samassa tilanteessa kuin itse olen ollut ja sain jutella hänen kanssaan kokemuksistamme ja uuteen pieneen ihmiseen joka kelluu onnellisesti ystäväni masussa :) 

perjantai 14. joulukuuta 2012

LOHJALLA 15.-16.12 2012 Piiamarilla löytyy paikasta 137 Latvalan ja Seurakuntatalon risteyksen tietämiltä... TERVETULOA!!!!!!
http://palvelut.lohja.fi/menneenajanjoulumarkkinat/


SOKERIAAAAAAA!
Jos olisin rikas lähtisin sokerivieroitukseen Karibialle. ( Oikeasti siellä tuskin on klinikkaa sokeririippuvuudesta kärsiville mutta jos sitten vaan leikkisi että on...) Ennen matkaa aloittaisin asennoitumisen ottamalla itsestäni bikinikuvia suu täynnä suklaata. Sitä kuvaa katsellessa ehkä jo sokerinhimo laimenisi heti kättelyssä puoleen... (tai promillen verran). Veljeni neuvoi minua tekemään kuten hän pienenä; istu kuumassa autossa ja syö koko suklaalevy kerralla. Tulee niin paha olo ettei voi syödä suklaata moneen vuoteen. Ajatuksena hurmaava mutta empä taida :)
Aloin tarkkailla riippuvuuttani. Eniten sokeria tekee mieli silloin kun väsyttää tai on paha mieli. Mutta sokerin ahmiminen myös aiheuttaa molempia. Pirullinen noidankehä. MUTTA palatakseni Karibialle. Siellä olisi ihanasti vieroitusklinikka meren rannalla kaukana kaikista kaupoista. Perille päästyämme lyötäisi heti banaani käteen että syö tuo niin saat makiaa. Ruualle pitäisi lompsia kilometri rantaviivaa ja ruokana maittavia kasvisruokia. Jälkiruuaksi hedelmiä ja ohrapirtelöitä. Aurinko hellisi närkästyneitä sokeripuutteisia ihmisrukkia kunnes olisi oikein hyvä olla. Näin minä ajattelen tänään... Jos haluat saat vapaasti käyttää miljoonasi kyseisen hoitolan perustamiseen, ilmoita sitten minulle ja varmastikin saan ainaisen ilmaisjäsenyyden koska minähän koko homman kehittelinkin...
Tänään siis väsyttää mutta se johtuu siitä, että nyt jos koskaan on paiskittava töitä niin että viimeisetkin joulumyynnin tuotteet häviävät varastosta.
Tänään haluan kiittää Saria joka tulee taas kerran pystyttämään myyntikojua Lohjan Menneenajan joulumarkkinoille, vaikka tietää sen olevan tuskallista hommaa koska minä olen siinä vieressä säätämässä :)

maanantai 10. joulukuuta 2012

TIPTAP

Tänään Helsingissä käymässä... Rakastan Helsinkiä ja kaikkea mitä siellä on...paitsi autolla ajaessa. Kukaan tässä universumissa ei voi selittää sitä miksi en osaa edelleenkään ajaa Helsingin keskustassa. Asuin siellä melkein 20 vuotta ja ei. Hienosti eteenpäin, sitten vasemmalle eikun oikealle. Sitten tonne, eikun siellä on umpikuja. Kiersin ja kiersin. Jouduin yhdessä vaiheessa jopa Stockan parkkihalliin (MITEN KUKAAN VOI MENNÄ PARKKIHALLIIN VAHINGOSSA?!?) Lopulta olin selvillä vesillä. Osaan ajaa sujuvasti äidin luokse - sinne siis. Ja siitä sitten kivasti kotiin. Tai piti kyllä pysähtyä pari kertaa koska A) Kauppakeskus oli juuri siinä suht lähettyvillä ja sitten pienen ajon jälkeen B) Ikean ohi ei voi mennä koska siellä voi olla jotain uutta. Lopulta pääsin myös kohtaan C) joka on lähikauppamme...no sitä nyt vaan pitää tukea ettei se mene kiinni...tai jotain. Kyllä suklaakonvehdit on tärkeitä, ja juuri tänään... 
Pieni tonttu halusi asua tulitikkurasiassa joten tein sille oman sängyn. Rasiaan pumpulia, kankaanpala ympärille ja tonttu nukkumaan. Totta puhuen tonttu on vain pää, eli puuhelmi jolle liimasin tonttulakin...mutta ei kerrota kenellekkään :)
Tänään haluan kiittää ihania ihmisiä jotka ovat ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan olleet aina minulle ystävällisiä eivätkä ole säästelleet halauksia. Yksi halaus oli tänään niin ihana että alkoi olla olo kuin tontulla tulitikkurasiassa-ei päätön vaan ihanan uninen...
Kauniita unia. Sleep tight, don`t let the bedbugs bite...

torstai 6. joulukuuta 2012

Pieni Joulu

Nyt alkaa tuntua jo joulunodotukselta :)
Laitoin kirpparilta ostettuun kynttilänjalkaan valkoisia ja punaisia lasihelmiä. 
Pari pätkää jouluista nauhaa ja kynttilä. Näin se joulu alkaa rakentua...

Ihanaa joulun odotusta teille kaikille!


keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille!

Eilinen kurssi oli taas kerran täynnä naurua ja onnistumisia. Kiitos Sylvikodin henkilökunnalle :) Puoti oli päivällä niin täynnä asiakkaita, että ei meinannut mukaan mahtua, moista en ole ennen nähnyt. Se jos mikä teki tästä päivästä aivan ihanan. Kotona odotti pieni askartelijatyttö joka halusi ilahduttaa äitiä (tai lahjoi saadakseen jotain...) hänellä oli isolla lautasella suklaakonvehti ja lasillinen Pepsiä joka on äidin suurin pahe. Nautiskeltuani hetken kuningattaren roolista sain tehtäväksi askarrella piipertäjän kanssa joulukortteja. Hetkessä pöytä oli täynnä korttipohjia, koristepaperia, kiiltokuvia, tarroja, leikkureita, liimaa, teippiä, saksia, hilettä, leimasimia ja kaikkea muuta mahdollista. Äidin ja lapsen kasvot loistivat innosta! Askartelu nyt vaan on kivaa. Kohta työt taas jatkuvat mutta sitä ennen aion käpertyä peiton alle piiloon kylmältä ja vain keskittyä rentouttamaan sekä mielen että kropan,. Sitten taas jaksaa loppupuristuksen ennen joulua.

Ihana jäälyhty tuottaa iloa pihalla niin kauan kuin pakkasta riittää...ja sitähän riittää...

Laita kuivakakkuvuoka puolilleen kylmää vettä. Lisää veteen pieniä katajanoksia tai havuja. Ripottele veden sisään kokonaisia punapippureita. Jäädytä pakastimessa tai ulkona. Lisää seuraavana päivänä vuokaan jääkylmää vettä niin että se täyttyy ja lisää pippureita ja oksia. Jäädytä taas.  Lyhty kannattaa jäädyttää kahdessa osassa, että saat jäädytettyä koristeet koko lyhdyn alueelle.
Kumoa lyhty pihalle ja aseta kynttilä sen kekelle. 

VINKKI: lyhdyn sisään voi jouluksi laittaa tähtianiksia, kanelitankoja, hyasintin kukkia tai vaikka piparkakkumuotteja

Tänään haluan kiittää kaikkia heitä jotka ovat tämän itsenäisyyden meille mahdollistaneet.

tiistai 4. joulukuuta 2012

KÄDENTAITO VIIKONLOPPU

Oli tiukkaa toimintaa mutta ihanaa! Pidin lauantaina korupajan, neulahuovutuksen ja joulukorttipajan. Onneksi ystäväni Kaisa oli apuna (KIITOS!) ja oma teinini hoiti äidin kauppaa sen päivän. Kurssille sattui myös huipputyypit oppilaiksi :) Vaikka olin ihan puhki viikonlopun jälkeen niin ei tuntunut siltä että oli töissa viikonlopun. Enemmänkin siltä että oli kivan porukan kanssa viettämässä touhukasta viikonloppua...
Sunnuntaina ohjat otti Tepa. Askartelu Sinisiipi omistaja. Hänellä oli mukanaan mitä ihmeellisimpiä välineitä ja tarvikkeita skräppäystä varten. En ollut ikinä kuulutkaan että kortin reunojen saamiseksi vanhan näköiseksi on olemassa työkalu... Tepan kaupasta tuli minullekkin mukaan iiisssooooo kassillinen kortinteko tarvikkeita ja leimasimia, ehkäpä lasten kanssa tehdään SUPER hienot joulukortit tänä vuonna uusilla tarvikkeilla!
 Korttipajasta

 Korupajassa taisi syntyä pari joululahjaa...








Huovutuspajassa luovuus oli valloillaan ja joulu selvästi tulossa...
Tavallisen karkkirasian voi päällystää näin kauniiksi lahjapaketiksi...





Tänään haluan kiittää ihanista palutteista joita sain kurssilaisilta! Tuli niin hyvä mieli että oli ihan tippa linssissä...

sunnuntai 2. joulukuuta 2012







  TERVEISIÄ TALLINNASTA!

Työmatka Tallinnaan oli taas kerran
huippuihana. Kädentaidot ovat siellä kyllä huipussaan. Joulutorilla oli katselemista ja maistelemista. Hienoja löytöjä joulupukin konttiin löytyi jopa hotellin läheisestä supermarketista. Tallinnassa osataan kyllä tuo piparkakkujen koristelu. Ei ole hempeitä värejä vaan kunnon värit ja paljon!

Löysimme uskomattoman ihanan ruokapaikan.
Thai restaurant Krua. Alkuruuaksi kanakeittoa ja pääruuaksi kanaa ja riisiä. Yhteensä 7 euroa!

Ruoka oli hyvää ja ravintola todella viihtyisä.


TERVEISIÄ SIIS TALLINNASTA!
 



Viikonloppuna Päiväkummussa oli aivan ihana kädentaitoviikonloppu...kerron siitä huomenna :)

Tänään haluan kiittää kaikkia kursseille osallistuneita, oli huippukivaa!

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Valoa kansalle!

En taida olla ainoa, jolla on vaikeuksia päästä joulunodotus fiiliksiin... Aiemmin on ollut marraskuun alussa jo havaittavissa pientä kilpavarustelua jouluvalojen kanssa. Tänä vuonna valoja ei vieläkään kovin paljoa näy. Itse olen ollut aiempina vuosina täpinöissäni ensimmäisten joukossa keikkumassa tikkailla sotkeentuneena kymmeniin metreihin sähköpiuhaa ja valoja. Tänä vuonna olen ehkä hetkellisesti pohtinut asiaa, mutta en ole saanut aikaan yhtäkään valonpilkahdusta.
Jouluvalot ovat tärkeitä vain yhdestä syystä...juuri sen valon takia. Ulkona on pimeää ja synkkää, kansa tarvitsee kaiken mahdollisen valon! Nyt siis nouskaamme tikapuille yhtenä rintamana ja valaistaan joulun odotus...tai ainakin sitten ensi viikolla...tai no sitten kun joku jaksaa... 

Hauskan joulukoristeen ja valon saat kotiin asettamalla led valokimpun siivilään ja kasan joulupalloja päälle... Illalla on kiva fiilistellä jouluisen tunnelmavalaistuksen äärellä. 

Tänään haluan kiittää kaikkia teitä jotka olette sanoneet kauniita sanoja puotini uudesta yläkerrasta - siinä oli iso homma, mutta jokainen "Ihanaa" kiljahdus yläkerrasta tekee vaivasta sen arvoisen ;)

Valokasta päivää Sinulle!

perjantai 23. marraskuuta 2012

PIIAMARILLAN koruja löydät nyt myös kahvila Villipuutarhasta Helsingin Kalliossa...

Kahvilassa on myynnissä myös Odd Mollyn vaatteita ja aivan ihania herkkuja!

 




keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Joulumyyntiin pukkaa...

Joulumyynti on jo alkanut, mutta tonttukynttilät eivät ole vielä valmiina. Heti kun vaan tulee sellainen rako, niin kynttilätehdas (eli meidän keittiö) pärähtää käyntiin... Nalletyynyt ovat myös toistaiseksi loppu... Kaikkea muuta mukavaa löytyy Piiamarilla puodista nyt jo. Tänään lisäsin hyllyyn tontun marmeladit ja piparkakkutoffeet..SLURPS.

Puodilla asuu nyt yläkerrassakin tonttu. Hän on hieman ujo joten tonttua on hieman vaikea nähdä mutta koti on kokoajan nähtävillä jos lasten kanssa haluat tulla kurkkimaan. Tonttu on laittanut yläkertaan lasipurkin, johon hän kerää lasten tutteja. Jos sinulla on lapsi jonka olisi hyvä jo luopua tutista - tutit voi tuoda purkkiin tonttuvauvoille. 

TÄRKEÄÄ!
Keräämme tällä viikolla ja ensi viikolla Lohja HOPElle uusia leluja vähävaraisten perheiden lasten joulupaketteihin. Auttakaa meitä auttamaan ja tuo meille paketoitavaksi minkä ikäiselle lapselle tahansa tarkoitettu uusi lelu. Leluja voi toimittaa Piiamarillan puotiin tai kylpylähotelli Päiväkummun vastaanottoon Karjalohjalle, Keskustie 121. Toivottavasti voimme viedä lahjoja oikein suuren lastin!

P.s Vielä on muutama paikka vapaana Kädentaito viikonloppuun kylpylälle... Piiamarilla vetää kaikki lauantain ohjelmat ja askartelukauppa sinisiipi sunnuntain skräppäyksen! Katso mainos ja ilmottaudu www.paivakumpu.fi sivuilla 

Helmiä ja Huopaa Kädentaito -viikonloppuun


Tänään haluan kiittää Autoimportin huoltopäällikköä Voittoa joka vastasi jokaiseen typeräänkin kysymykseen rauhallisesti ja hermoilematta sekä laittoi kaiken viimeisenpäälle kuntoon!

tiistai 20. marraskuuta 2012

Mikä ihmeen joulunalusaika?

Rakastan joulua. Kaikkea siihen liittyvä - paitsi siivoamista... Siivoamisen voi jättää minimiin, laatikot saa kaupasta ja shoppailu on kivaa. Joulu on jees! Ainoa vaikea osuus on virittäytyä tunnelmaan. Lapsena joulua alkoi odottaa suunnilleen kesäkuussa. Nyt jotenkin odottaa että olisi lunta. Hassulta tuntuu edes ajatella jouluvaloja tai koristeita jos ulkona sataa kaatamalla vettä. 
Siispä järeämmät aseet kayttöön. Tuoksut vaikuttavat mieleen, vannovat ainakin aromaterapeutit. Kokeiluun siis uusi taktiikka-lemutan itseni joulumielelle.
Teini alkoi leipoa pipareita ja minä tein parit tuoksupiparit...
Piparit tehdään ilmakuivuvasta savesta ja niihin tiputetaan tuoksuöljyjä. Kaneli ja appelsiini öljyt on loistavia. Kaupasta löytyi myös glögituoksu... 
TEHOSI! Päässä vipelsi jos jonkilaisia jouluisia aatoksia...  Yks huonompi puoli kyllä vaan. Illalla oli vatsa kipeä koska tietenkin niitä pipareita piti ahtaa ahmien (siis ei savisia vaan oikeita... ) ja aamulla savisten voimakkaimmat lemut olivat kadonneet... Pitäsköhän laittaa yksi lemutin autoon? Jos aina ajellessa olisi joulufiilis?

Siis tuoksupiparit - helppoa kuin heinän teko...

Tarvitset

ilmakuivuvaa punasavea (askartelukaupoista/tiimarista)
kaulimen
piparimuotin
hammastikun
narua
tuoksuöljyä ( 100% öljyt kestää paljon kauemmin)

Kauli savesta noin puoli senttiä paksu levy. Ota piparimuotilla palat irti. Tee hammastikulla reikä. Anna kuivua saven ohjeen mukaan. Laita ripustuslanka ja tiputtele keskelle öljyä. 

Kaikki ylijääneet savipiparit voit käyttää kuusenkoristeina, pakettikortteina ja naapurin lahjomiseen :) Kätevää...

Tänään haluan kiittää teini-ikäistäni joka tajusi muistuttaa kolme kertaa apteekkiin menosta - olisin muuten unohtanut...
Mahtavaa tätä päivää ja jouluun voi virittäytyä muuten myöhemminkin jos haluaa :)


maanantai 19. marraskuuta 2012

Pimeenä kristalleihin...

Rakastan kristalleja... Olin varmasti edellisessä elämässä harakka. Nyt kun ulkona on pimeää ja sateista kaipaan erityisesti ikkunoihin jotain kaunista katseltavaa. Nämä siipi koristeet ovat helppoja ja nopeita tehdä. Auringon pilkahtaessa kristallien läpi tulevat valonsäteet muuttavat kodin värikkääksi prismataivaaksi :)

Enkelin siivet sydänkristallilla

Tarvitset:
rautalankaa
valmiit siivet
valkoisia lasihelmiä
kristallisydän
kynä

Koriste on helpointa rakentaa alhaalta ylöspäin. Pujota rautalanka kristallisydämen ripustusreiän läpi. Käännä rautalangan pää sormiesi välissä kierteelle. Pujota lasihelmet rautalankaan sydämen yläpuolelle. Työnnä rautalanka siipien keskiosasta läpi ja pujota ne helmien yläpuolelle. Kierrä siipien yläpuolella jatkuva rautalanka lähes kokonaan kynän ympärille. Vedä kynä ulos rautalankakiepistä. Kierrä lopuksi rautalangan pää sormiesi välissä kierteelle. 

Tänään haluan kiittää miestäni joka pakotti minut karsimaan muutaman säkillisen vaatteita kierrätykseen. 

Toivon teille jokaiselle ihanaa tiistai päivää! Päätetään että tästä päivästä jää hyviä muistoja. Muistetaan joka päivä, että aina voi hymyillä! Hymyllä usein pelastaa oman päivänsä ja joskus muidenkin. Jos tuntuu ettei ole syytä hymyyn, niin mieti ihan tarkkaan, ainakin yksi syy löytyy aina: meillä on puhdasta vettä, ruokaa, koti, perhe ja ystäviä.  


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Villakurssi ja synttärit

Aamulla heräsin vuotta vanhempana.
Ystävä soitti ja kysyi haluaisinko olla vielä parikymppinen. Ajatuskin kauhistutti. Kaikki tämä olisi vielä edessä!Nyt kun lapset alkaa olla isompia arki pikkuhiljaa helpottaa ja saadaan olla miehen kanssa välillä ihan kahdestaankin kun lapset luuraa kavereilla ja harrastuksissa. Jos olisin kaksikymppinen niin oma yritys ja puoti olisivat kaukaisia haaveita ja HIRRRRRVEÄ työskentely ja taistelu olisi vasta alkamassa. EI KIITOS! Minä haluan olla juuri tässä ja nyt ja tämän ikäinen. Kuten rakkaani asian eilen illalla muotoili; musta on kiva kun vanhenet koska vanhat naiset on rauhallisempia :) (niinhän se luulee...)                  

 Ystävältä saatu taulu muistuttaa ikääntymisestä jos itse unohdan (mirror mirror on the wall... What the heck happened?

Eilen oli synttäripäivä joten kirjoittelu jäi väliin. Aamulla kävin pitämässä huovutuskurssin Virkkalan Martoille ja kivaa oli! Aluksi opeteltiin huovutuksen alkeet mutta kohta jo oppilaat olivat täydessä touhussa. Mukavassa porukassa on aina hauska opettaa :)


Tässä osa kurssilaisten taideteoksista...












ILLALLA VIELÄ JUHLITTIIN!!!! Tänään haluan erityisesti kiittää MINNAA joka teki upeat herkut ja  vierailevia tähtiä Violaa ja Jirinaa  :)

Empäs muista koska olisin nauranut tunnin vedet silmissä... 

NAM!

perjantai 16. marraskuuta 2012

Pessi ja Illusia

Äiti antoi minulle tänään synttärilahjaksi rakkaan taulun. Olen katsellut taulua mummilassa niin kauan, kuin muistan. Ajattelin aina että siinä on Pessi(misti) ja Illusia. Tänään jos koskaan myös tarvitsin taulua. Ihmiset ovat joskus ilkeitä - tahtomattaankin. Kun itsellä on paha olla ja elämänasenne on pessimistinen voi aiheuttaa tietämättään paljon pahaa. Pessit piikittävät muita ja yrittävät kylvää pahaa oloaan muihinkin. Tänään se onnistui. Tuntui kuin joku olisi asettanut pääni päälle mustan pilven joka painoi minua alas. Kun näin taulun muistin kuka olen. En minä ole Pessi. Haluan olla Illusia ja valitsen sen osan joka aamu. On helppoa olla kiukkuinen ja sanoa ihmisistä pahaa. Vaikeaa on löytää jokaisesta asiasta ja ihmisestä jotain hyvää. Niin kauan kun kukaan ei satuta toisia, heidän tulisi saada olla vapaasti sitä mitä haluavat. Olkoonkin se jonkun mielestä outoa tai ärsyttävää. Annetaan siis Pessien olla Pessejä. Pessiä ei kuitenkaan tarvitse sietää lähellään. Aina voi valita kenen kanssa elämänsä elää. 
Tänään haluan kiittää ystävää joka halasi minua kun pahan mielen kyyneleet tirahtivat. 

Piiamarillan tuhannen ja yhdenyön joulupuoti on viime yönä arkkitehtuurisesti suunniteltu. Yksikään osa ei vinksota eikä sattumille ja virheille ollut sijaa... EIPÄ!

Karjalohjalla, Kahvila Wanha Emäntä on pukeutunut Joulukartanoksi. Sieltä löydät upean piparkakkukylän ja oikean Wanhanajan tunnelman! Kahvilasta voit koukata suoraan Piiamarilla myymälään, joka oli ennen kahvilarakennuksen vilja-aitta...

torstai 15. marraskuuta 2012

Mitenniin tonttuja ei ole olemassa? 

Nämä tontut valmistuivat juuri ja lähtevät puotiin asumaan....

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Pieniä ihmeitä :)


Aamuinen ihme oli se, että pojan luistimelle löytyi varastosta pari. Ja vielä ihan heti. 

Ihmeellistä on myös se kuinka heti herättyäni sain paljon haleja. Yleensä vain ampaisen ylös komentelemaan lapsia aamupalalle ja pukemaan.

Suurin ihme kaikista kuitenkin oli se, että sain eilen illalla ystävältäni viestin. Hänen masussaan asuva vauveli onkin ihan kunnossa vaikka muuta pelättiin.







Aamuisin pitäisi pysähtyä edes muutamaksi minuutiksi muistamaan pari asiaa; 

*Elämä on täynnä pieniä ihmeitä, yleensä niitä ei vain huomaa
*Kun menee ihan päin seinää niin on kai sekin pieni ihme että tässähän sitä vaan ollaan
*Jos vaan voin niin hymyilen, sillä usein pelastaa oman päivänsä - joskus muidenkin
*Ja tärkein kaikista: OLET IHANA JUURI SELLAISENA KUIN OLET!

Ihanaa päivää teille ihan jokaiselle. Tehdään yhteispäätös; Tänään on hyvä päivä.

Ei menny ihan putkeen

Nauroin aamulla vedet silmissä...taas. Ajattelin siirtää mainoskyltin ihan itse paikoilleen. Ajatuksena hieno, mutta todellisuus iski märällä rätillä - tai tässä tapauksessa märillä lehdillä. Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että mainoksena toimii suurehko vanha ikkuna. Mainoksen paikkana on suuren koivun oksa. Eli ikkuna oksalle HOP! 
Eipä mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Ensinnäkin ikkuna oli painava ja minä heikkolahjainen vahvuuden aloilla. Toisekseen maa oli täynnä märkiä lehtiä. Tarvinneeko edes kertoa miten siinä kävi???? Sanotaanko näin, että ikkuna ei ole koivun oksalla. Nauratti niin paljon että pissi melkein lirahti pöksyyn...

Tein viime kesänä Hyvänmielen taulun

Nyt kun alkaa olla pimeää ja kylmää kaikki hyvän mielen lisääjät ovat tervetulleita :)

Tarvitset
tilkkuja
kangastussin
harkkosakset
akryylitimantteja
liimaa (erikeeper)
taulupohjan

Leikkaa tilkuista pieniä paloja. Liimaa tilkut taulupohjaan niin, että ne menevät hieman päällekkäin ja reunojen yli. Mieti mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi ja mitä toivot elämältä. Kirjoita kangastussilla asioita tauluun. Koristele taulu lopuksi liimaamalla siihen akryylitimantteja. Anna työn kuivua ennen ripustamista.

Tänään haluan kiittää ihania asiakkaita joiden kanssa naureskeltiin arjen sattumuksille!

tiistai 13. marraskuuta 2012

Ihana aurinko päivä!

Istuin työpöydän ääressä ja katselin, kun keijut tanssivat seinillä... tai ainakin siltä se näytti, kun aurinko sinkautteli kristallien läpi prismoja ympäri puotia.
Illalla oli yksi hauskimmista huovutuskursseista joita olen pitänyt... Lapset olivat innoissaan ja aikuiset touhottivat mukana. Kuvassa oleva poika oli erityisen innokas ja teki hurjan kettunaamarin :)

Kurssilla huovutettiin hienoja enkeleitä, tonttuja, perhosia sydämiä ja tämä touhukas osallistuja huovutti kuulemma myös ilmanvaihtokoneen. Valmis työ hävisi kuitenkin pojan kenkään ennenkuin ehdin kuvata sen...

Tajusin että ensi lauantaina on mun synttärijuhlat enkä ole ajatellut järjestelyjä vielä yhtään. KÄÄK! Ja kiirettä pukkaa.
 Onneksi on ihania ystäviä joille kehtasin soittaa ja pyytää lahjaksi jotain tarjottavaa niin voin luistaa itse leipomisesta - ei ole niitä minun bravuurejani. 

Tälläinen ihana pinkki villapilvi oli kurssipaikan sohvalla...hetkisen olisi tehnyt mieli sillä pilvellä pötkötellä ja miettiä tätä ihanaista elämää. Ei se läheskään aina ole ollut ihanaista, mutta asiat tuppaavat muuttua hyviksi. Usko minua, minä tiedän :)


Tänään haluan kiittää kaikkia ystäviäni, että he ovat olemassa. Jotkut jo yli 30 vuotta! Välillä on voinut mennä useitakin vuosia ettei olla oltu yhteyksissä ja kuitenkin kaikki jatkuu taas kuten ennenkin kun nähdään. Se on arvokasta, sellainen ystävyys.